Siirry pääsisältöön

Salon Uudenvuodenjuoksu 31.12.2016

Juoksuvuosi 2016 huipentui Salon uudenvuodenjuoksuun. Tarkoitus hieman parantaa syysmaran tulosta. Ollaan vietetty uutta vuotta perinteisesti Salossa kavereiden luona jo monta vuotta, joten oli luontevaa mennä Saloon juoksemaan. Ansaitsemaan ne nakit ja perunasalaatit. Valmistautuminen oli ihan hyvä ja minulla oli "lounaaksi" omat eväät kun en viitsinyt tortilloja alkaa syömään ennen kisaa. Kävin hyvissä ajoin hakemassa juoksunumeron ja menin sitten vielä takaisin kavereille. Laitoin juoksukamat päälle ja raahauduin ihan hyvään aikaan lähtöpaikalle. En viitsinyt hirveän aikaisin mennä, koska lähtö oli torilta eikä siellä ole mitään paikkaa johon mennä lämmittelemään vaikkei kovin kylmä ollutkaan.



Vedin lyhyen alkulämpän ja sitten olikin aika siirtyä lähtöviivalle. Etukäteen olin tuumannut, että voisin lähteä ihan hyvällä vauhdilla jo alusta alkaen ja näin teinkin. Tosin, se oli ja tuntui tosi rankalta. Olin etukäteen ajatellut selviäväni ilman nestettä, mutta toisen kierroksen jälkeen oli ihan pakko pysähtyä ja hörpätä sekä vettä että urkkajuomaa. Sykkeet oli taivaissa ja siltä se tuntuikin. Jalat oli betonia ja tuntui ettei kone kulkenut mihinkään. Yritin parin jantterin selkää pitää merkkipaaluina joita ei saa menettää, mutta viimeisellä kilometrillä oli pakko päästää karkaamaan, koska jaloista ei irronnut mitään. Kaikki voimat meni ylipäätään hengittämiseen. Laitoin silti kaiken peliin viimeisellä 100 metrillä, jotta sain puristettua ne muutamat sekunnit vielä irti. Ja sieltä se PB onneksi tulikin. Ei monella sekunnilla parantunut, mutta parantui kuitenkin. Se oli sentään mukavaa. 

Keskisyke oli 180, joka kertoi paljon matkasta. En ihan täysin ollut ilmeisesti parantunut parin viikon takaisesta flunssasta, mutta tulipahan juostua. Juoksun jälkeen pääsi syömään ja paljuun. 



Oma aika: 0:59:07

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuts Karhunkierros 31k 26.5.2018

Vai että sellainen reissu. Tämä on nyt päällimmäisenä mielessä kun ajattelen viikonlopun retkeä. Retki oli kokonaisuutena erittäin tunnepitoinen ja pään sisältöä fileoitaessa on nyt mennyt muutama päivä. Varsinaista levään käärittyä sushia.

EPILOGI
Alunperin mun piti mennä nutseilemaan itseni ultrajuoksijaksi, mutta polvivamman kuntouttaminen vei odotettua kauemmin ja tein tyyliin tammikuussa päätöksen lyhentää matkaa. Järkipäätös. Ihan aina näissä jutuissa ei ole mitään tolkkua, mutta sentään jotain olen oppinut tällä matkalla vaikka se ei ehkä siltä aina vaikuttaisikaan muiden silmälaseihin. 
Juoksupossesta oli lähdössä myös Ässä, Lehtoska, Lea ja Janna, joten meno paniikki KK kävijöiden keskuudessa eikun yltyi mitä pidemmälle viikkoa mentiin. Juoksupossen tilannekeskus (whatsapp) kävi kuumana. Siis vieläkin kuumempana kuin yleensä. Vaikka se usein onkin suorastaan liekeissä, mutta nyt se oli suorastaan juhannuskokko. Itsellä oli ihan kummallinen zen johtuen ehkä osittain siitäkin et…

Nuts Ylläs Pallas 30k 14.7.2017

No niin, nyt on elämäni toinen polkujuoksukisa takana ja jestas, että muuten jännitti. Ihan yhtä paljon ellei ehkä enemmän kuin Bodomia. Meinasi ihan tosissaan mennä paniikin puolelle kun en tosiaan tiennyt mitä odottaa ja millaisia ne isot nousut on. Onneksi olin saanut pikkusysterin puhuttua matkaseuraksi, koska muuten olisin ollut täysin hermoraunio. Ajeltiin Kaarinasta Ylläkselle torstaina ja käytiin silloin illalla ihan pikainen katselmus tekemässä Ylläkselle. Ei menty kuin pienen matkaa, joka oli toisaalta tosi hyvä etten nähnyt miten pitkä nousu tuosta kehkeytyykään.

Perjantaina nukuttiin pitkään ja mentiin vasta ysin jälkeen aamiaiselle. Itselleni sopii vallan mainiosti myöhäinen iltapäivä kisalähtö vaikka se jännityksen puolesta onkin vähän huono. Mutta ruokailun kannalta äärimmäisen bueno. Sain siinä nimittäin kivasti juotuakin, joka helpottaa menoa. Keli näytti ihan mukavalta koko päivän (ei pieni vesisade mitään haittaa), mutta tietysti sitten 15 min ennen lähtöä iski aiva…

Helsinki City Marathon 12.8.2017 (DNF)

Nyt on sitten aika kirjoittaa tästä suuria tunteita herättäneestä ensimmäisestä maratonista. Tai sen yrityksestä. Olipa aikamoinen kokemus enkä olisi ihan tuota odottanut. Luulin että fysiikka kestäisi, mutta pään kanssa saattaa olla tekemistä. Mutta siihen palaan tuonnempana. Aloitanpa alusta.

Lähdin 9:12 bussilla Kaarinasta kohti Helsinkiä ja heti bussipysäkillä oli nainen, joka kysyi olenko menossa HCM:lle. Minulla ensimmäistä kertaa FMR:n takki päällä kisoissa, joten siitä ehkä osasi arvata mihin olen matkalla. Höpistiin siinä muutama sana lähinnä kelistä ja tekikin hyvä päästä juttelemaan. Siinä vaiheessa jo jännitti aika isosti. Bussissa yritin tankkailla urkkajuomaa ja vetäisin aamupalasmoothien. Pelipaikalla olin 11:30 ja kävinkin heti hakemassa numerolapun, jotta pääsen rauhassa vielä hengailemaan. Söin vielä puolenpäivän jälkeen puuroa ja join smoothien. Ja join hyvin vielä. Lähdin hyvissä ajoin myös jo varustesäilytyksen lähettyville ja siellä futiskentällä istuskeli mukava…