Turku City Run 14.5.2016

-

Tästä kaikki alkoi. Kisat. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Ruisriikkiin vuoden 2015 syksyllä, mutta jouduin jättämään väliin plantaarifaskiitin takia. Se oli kuitenkin ensimmäinen juoksukisa, jota olin edes katsomassa ja ihmettelemässä miten noissa toimitaan.

Jännitin tätä ensimmäistä kisaa aika huolella, koska en tiennyt yhtään miten onnistuisin pitämään tasaisen vauhdin ja etten lähtisi liian nopeasti liikkeelle. Ja koko se tapahtuma jännitti. Että minäkö nyt ihan tosissaan olen tässä juoksijoiden joukossa esittämässä, että minustakin joskus tulee vielä juoksija. Hain numeron jo perjantaina illalla, koska halusin rauhassa kotona fiilistellä sitä ja hämmästellä miten hitossa se kiinnitetään :) Samalla myös yritin meditoida itseni hyviin tuloksiin. Siihen alta tuntiin, joka oli tavoite.


Lauantain koittaessa olin jo aika hyvin hermoraunio. En pystynyt kunnolla syömään aamulla jännitykseltä, mutta jotain sain vähän syötyä. Pikkusisko tarjosi kyydin kisapaikalle eli Caribiaan ja siellä olin hyvissä ajoin, jotta ehdin fiilistelemään ja osallistumaan rauhassa alkulämppään. 

Muutama sekunti ennen lähtöä vedin vielä syvään henkeä ja totesin, että nyt se sitten alkaa. Ja eikun liikkeelle. Lähdin tietysti liian vikkelään liikkeelle, koska se tilanne vaan vei mukanaan. Ajattelin silti, että ihan hyvältähän tämä tuntuu, joten antaa mennä vaan samalla. Fail. Eipä siinä montaa kilometriä tällä menty, kun jo alkoi tuntumaan vähän liian ikävältä. Jalat oli sementtiä ja syke taivaissa. 6 kilometrin kohdalla alkoi olemaan todellisia vaikeuksia ja 8 kilometrissa yritin lisätä vauhtia, mutta ei vaan kyllä jalat liikkuneet mihinkään. Ei sitten millään. Harmitti ja ärsytti. Yritin yhden selän pitää koko ajan silti näköpiirissä ja sen onneksi sainkin pidettyä enkä tipahtanut liian kauas vaikka suuria vaikeuksia olikin. Tuntia en alittanut, mutta olin silti silloin illalla ihan tyytyväinen, koska olin ylipäätään pystynyt vaikeuksista huolimatta pääsemään maaliin. 



Se onkin sitten eri juttu miten seuraavana päivänä harmitti kun se tunnin alitus ei tullut. Sinä päivänä ilmoittauduin Paavo Nurmelle juoksemaan 10k.

Oma aika: 1:03:11

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaarojen maraton 1.10.2022

-
Kuva
Vaarojen maraton. Sanottakoon se tähän ihan kärkeen ja tiedoksi annettakoon, että minä rakastan vaarojen maratonia. Kuntotason ja kömpelöiden jalkojen puolesta, minun pitäisi vihata juurikin tätä kisaa, mutta ei. Rakastan. Mietin pitkään ja hartaasti, että myynkö biljetin, mutta en pystynyt siihen. En vaan pystynyt. Sain vieläpä seuraneideiksi rakkaat siskot, joten ei muuta kun hotelli varaukseen Joensuusta ja on the road.  Lähdettiin jo torstaina reissuun ja ihan kaikessa rauhassa köröteltiin Joensuuhun. Oltaisiin viety isosisko Vahakabinettiin, mutta ei se pirulainen ollut auki, joten tyydyttiin köröttelemään ainoastaan pienten stoppien kera Joensuuhun. Torstai-ilta meni ihan vaan köllötellessä ja safkalla käymisellä. Perjantaina tein siinä päivällä hieman kouluhommia ja seuraneidit kävi hotellin salilla bodaamassa. Iltapäivällä ajeltiin sitten Kolille, jossa käytiin hakemassa kisanumero ja siellä ollessa kuikuilemassa myös startti/maali-aluetta. Olisi pitänyt jännittää, mutta jo...
Lue lisää

Vaarojen Maraton 65k - 2.10.2020 (DNF)

-
Kuva
Seistä tönötän lähtöalueella. Tällä kertaa suht tyhjällä sellaisella. Olin jo käynyt jännäpissalla ja mietin, että ei saatana. Ihan oikeasti Mira. Mitä ihmettä tämä tällainen taas on. Miksi. Ja mitäs se lääkäri sanoikaan. Jotain 3kk juoksutauosta se taisi puhua. En sitten kuunnellut vaan tuumasin, että voihan se olla myös jotain höpöhöpöjuttua. Ja näin sitä tönötettiin Kolilla tuijottamassa lähtökaarta. Tänä vuonna oli erikoisjärjestelyt lähdön suhteen, jossa 42,5k retkisarjalaiset lähtivät 6:45&7:00, 65k kilpalähtö 7:30 ja sitten me eli 65k muut 7:45. Vaikka lähtöryhmäni oli virallisesti 7:45, sai lähteä myös omaan tahtiin tuon kilpalähdön jälkeen. Ja minähän lähdin sitten joustavasti 7:35. Se oli samalla outoa ja vallan upeaa saada kisassa lähteä ihan omaan tahtiin. Ei letkaa. Ei mitään muuta kuin oma rytmi heti alusta. Ihan parasta. Vähän alta kilometrin hölköteltyäni edellä juokseva nainen pyysi, että laittaisin hänen GPS:n päälle. Ja tottakai näin teinkin, mutta huomasin h...
Lue lisää

Tough Viking Helsinki 9.9.2023

-
Kuva
PROLOGI   Ennen kuin päästän teidät varsinaisen kisarapsan pariin, kyllästytän teidät kertomalla itsestäni taustaa. Ihan siksi, että siitä mahdollisesti ymmärtää miten todella ylpeä olen tästä saavutuksesta, vaikka en läpäissytkään läheskään kaikkia esteitä. Vielä 38-vuotiaana (eli 9 vuotta sitten) olin lievästi alipainoinen, aneemisen näköinen, join järkyttävän määrän kahvia per päivä ja ruokavalioni koostui lähinnä suklaasta. Aamupalaa en todellakaan syönyt, koska eihän minulle maistu aamuisin yhtään mikään. Joskus ehkä muiden seuraksi söin lounaan, mutta harvemmin. En liikkunut yhtään, autolla aina oven eteen enkä olisi juossut ketään edes karkuun, koska juoksu (ja muu hikiliikunta) oli paskinta paskaa. Hauskaahan tässä on se, että tuolloin todella monet piti minua sporttisena, koska olin niin hoikka. Työmatkoilla hämmästelin ihan tosissani miten jotkut kollegat lähtivät juoksulenkille. Mikä järki ja yök. Tämä oli elämääni, kunnes kyllästyin olemaan väsynyt ja huonokuntoinen. Pa...
Lue lisää